Revontulet eli Aurora Borealis (ja parhaat vinkit revontulien bongaukseen Suomessa)

Revontulet (latinaksi Aurora Borealis) ovat kiehtoneet ihmisiä läpi aikojen. Pohjoisen kansat ovat pitäneet revontulia mystisinä valoilmiöinä, joihin on liitetty aikojen saatossa mitä erikoisempia selityksiä. Nykyään revontulet houkuttelevat Lappiin ja muualle Pohjois-Suomeen yhä enemmän ulkomaalaisia mutta myös kotimaisia matkailijoita, jotka haluavat nähdä omin silmin yötaivaan upeita valoilmiöitä.

Mistä revontulet johtuvat?

Revontulien syntyminen oli pitkään ihmiskunnalle suuri mysteeri, mutta tieteen kehityksen ansiosta meillä on revontulien syntyperästä tänä päivänä kattava käsitys. Vaikka revontulet ovatkin leiskuneet pohjoisella taivaalla paljon kauemmin, vasta 1700-luvulla tiedemiehet Halley ja Celsius pyrkivät tosissaan selvittämään revontulien alkuperää. Revontulitutkimus vei kuitenkin aikaa; täydellinen ymmärrys siitä, miten revontulet syntyvät, saavutettiin vasta 1950-luvulla.

Näin revontulet muodostuvat

Revontulet syntyvät auringosta lähteneiden hiukkasten osuessa Maan ilmakehään. Aurinkotuulen mukana kulkeutuvat varautuneet hiukkaset virittävät Maan ilmakehässä etenkin happiatomeja, typpimolekyylejä ja vetyatomeja, mikä puolestaan aiheuttaa valoilmiöiden esiintymisen yötaivaalla. Vaikka Maan magneettikenttä suurelta osin estääkin hiukkasten kulkeutumisen ilmakehään, magneettikentässä on silti aukkoja, jotka mahdollistavat hiukkasten pääsemisen ilmakehän sisään. Kaikista voimakkaimmat revontulet aiheutuvat yleensä Auringon koronassa tapahtuneiden suurten purkausten jälkeen.

Revontulien värit

Ihmissilmä näkee revontulet normaalisti vihreinä tai vihertävän keltaisina kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että silmämme rekisteröivät vihreitä sävyjä helpommin kuin sinisiä tai punaisia.

Toinen syy revontulien vihreään väriin piilee aurinkohiukkasissa, jotka matkaavat aurinkotuulena Maan magneettikenttää kohti. Revontulien värit muodostuvat sen mukaan, mihin ilmakehän aineeseen nämä hiukkaset törmäävät. Vähän yli sadan kilometrin korkeudessa hiukkaset törmäävät happiatomeihin, jolloin valo saa vihreän sävyn.

Entä milloin revontulia voidaan nähdä sinisen ja punaisen sävyissä? Revontulien punertavan värin taustalla on yksiatomisen hapen sijaan happimolekyylit, kun taas typen kanssa reagoidessaan valo saa sinertävän värin.

Vaikka revontulet saattavat toisinaan vaikuttaa olevan niin lähellä, että niitä voisi koskettaa, useimmiten revontulet leiskuvat noin 100 kilometrin korkeudessa. Revontulien tanssiin ei voi kyllästyä – vaikka revontulien hallitseva väri onkin vihreä, ovat revontulet aina erilaisia. Toisinaan koko taivas näyttäisi loimuavan vihreänä liekkimerenä, kun taas toisena iltana pohjoistaivaalla on erotettavissa selkeä kaari. Vaikuttavimmillaan revontulet ovat taivaan halki tanssiessaan kuin tuulessa lepattava verho.

Kuuletko revontulet korvissasi? Älä pelkää, et ole tulossa hulluksi, sillä revontulien ääni ei ole pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Viime vuosina tehtyjen mittausten perusteella revontulien äänet syntyvät 70 metrin korkeudessa ja ovat ihmiskorvan kuultavissa. Revontulien synnyttämän rätisevän äänen alkuperä sen sijaan on yhä mysteeri.

Paras aika nähdä revontulia Suomessa

Revontulia on mahdollista nähdä elokuun lopusta aina huhtikuun alkuun, mutta eniten niitä esiintyy alkusyksyn pimenevinä iltoina ja vastaavasti taas kevättalven koittaessa. Tämä johtuu siitä, että kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan Maan asento mahdollistaa aurinkotuulen tehokkaan siirtymisen Maan magneettikehään. Kevätkausi on otollista aikaa myös siksi, että silloin pilvisyys on vähäisempää ja toisaalta Lapin hiihtokelit ovat parhaimmillaan.

Revontulien näkymiselle on kaksi tärkeää edellytystä: pimeys ja taivaan pilvettömyys. Kylmänä pakkaspäivänä taivas on yleensä hyvin selkeä, mikä puolestaan parantaa todennäköisyyttä nähdä revontulien loimua. Suojasään vallitessa pilvipeite saattaa pahimmassa tapauksessa estää revontulien näkymisen kokonaan. Revontulia etsivän kannattaa myös suunnata mahdollisimman pimeälle alueelle, sillä kaupunkien, taajamien ja liikenneväylien valot voivat myös olla esteenä revontulien näkymiselle.

Tilastollisesti revontulet näkyvät parhaiten keskiyön aikoihin, minkä vuoksi valoilmiön metsästys kannattaa ajoittaa nimenomaan ilta- ja yöaikaan. Revontuliesiintymien kesto vaihtelee nopeasta muutaman minuutin pyrähdyksestä koko yön kestäviin luonnonnäytelmiin. Matkassa on siis syytä olla myös onnea mukana.

Miten revontulia ennustetaan?

Olet varmaankin kuullut revontuliennusteesta? Revontulia voidaan ennakoida melko hyvin erityisesti lyhyellä aikavälillä, mutta pitkän tähtäimen revontuliennusteet ovat hankalampia. Kuten ihmiset, myös revontulet ovat luonnoltaan ailahtelevia, mikä tekee revontulien ennakoinnista haastavaa. Aurinkotuulen matka Maahan kestää normaalisti noin kolme vuorokautta, ja siksi ennusteetkin annetaan usein 1–3 vuorokauden varoitusajalla.

Auringon aktiivisuus ja auringonpilkkujen kierto

Perustasolla tarkasteltuna tiede on osoittanut, että revontulien aktiivisuus on sidottu auringon aktivisuuteen, jota seurataan tavallisesti auringonpilkkujen avulla. Näitä laskemalla on havaittu, että auringon aktiivisuus vaihtelee keskimäärin 11 vuoden jaksoissa.

Suomessa revontulia havaitaan eniten pilkkujaksoksi kutsutun ajanjakson laskevalla kaudella. Koska kierron viimeisin huippu koettiin vuonna 2014, on Suomen yötaivailla koettu vilkasta revontuliaktiivisuutta vuosina 2016-2017 ja jopa tämän artikkelin kirjoittamishetkellä eli talvikaudella 2017-2018. Seuraava pilkkuminimi on odotettavissa vuoden 2020 paikkeilla, mikä tarkoittaa, että lähivuosina revontulet eivät tanssi Suomen taivailla yhtä aktiivisesti. Seuraava pilkkujakson huippu saavutettaneen vuonna 2024.

Vaikka auringonpilkkujen kierto on melko hyvin ennustettavissa, on niiden intensiteettiä hankala määrittää tarkasti etukäteen. Historiassa tunnetaan jopa sadan vuoden mittaisia ajanjaksoja, jolloin auringon aktiivisuus on ollut hyvin vähäistä. Näitä hiljaisia jaksoja on puolestaan seurannut pitkät ja näyttävät auringonpurkaukset. Esimerkiksi 1950-luvun lopulla auringon aktiivisuus oli huomattavasti voimakkaampaa kuin tänä päivänä.

Revontuliennusteet

On olemassa kahdentyyppisiä revontuliennusteita: tilastollisia ja reaaliaikaisia.

Tilastolliset revontuliennusteet perustuvat vuosikymmenien aikana kerättyyn havaintodataan. Tämän datan perusteella voidaan esimerkiksi päätellä, että revontulia esiintyy keskimäärin yhtenä yönä neljästä pilvettömästä yöstä. Kyse on kuitenkin aina keskiarvosta, eikä sen perusteella voida luottaa siihen, että revontulia voidaan todella havaita tietyssä paikassa joka neljäs yö. Revontulibongari tarvitsee aina matkaansa onnea; saatat nähdä revontulia samassa paikassa jopa viikon ajan, joka ikinen yö. Toisaalta voit joutua odottamaan kuukauden, että näkisit revontulia ollenkaan.

Tilastolliset revontuliennusteet ovat kuitenkin yksi hyvä tapa suunnitella revontulien metsästystä. Paras ja varmin keino on kuitenkin luottaa reaaliaikaisiin ennusteisiin. Ajantasaisten ennusteiden avulla tiedät, kannattaako lähteä palelemaan pimeään metsään revontulien toivossa vai olisiko fiksumpaa käyttää metsässä kyykkimiseen kuluva aika mieluummin vaikkapa saunassa rentoutumiseen.

Ota käyttöön revontulivahti

Miten reaaliaikaisia revontuliennusteita ja avaruussäätä voidaan seurata? Nykyään revontulibongareiden käytössä on useita sivustoja, palveluja ja työkaluja, jotka tekevät revontulitilanteen seuraamisesta helppoa. Avaruussäätä ja geomagneettista aktiivisuutta voi seurata reaaliaikaisesti suomen kielellä esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivulla. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä Auroras Now! -sivustolla on lisäksi muita avuliaita linkkejä reaaliaikaisen revontulitilanteen seuraamiseksi. Sivustolta löytyy muun muassa aurinkotuulihavaintoihin perustuva magneettinen aktiivisuusennuste sekä revontulikameroiden kuvat. Sivustolta voit tilata myös revontulivahdin, joka lähettää automaattisen sähköpostin revontuliaktiivisuuden noustessa korkeaksi.

Puhelimeen voi ladata myös yhden monista revontulivahtisovelluksista, jotka ilmoittavat revontulien todennäköisyydestä. Lapin lomakeskuksissa monella hotellilla työskentelee ikioma revontulivahti, jota voi pyytää herättämään heti, jos pohjoisella taivaalla loimuaa.

Miksi juuri Suomessa voi nähdä revontulia?

Mitä kauemmaksi päiväntasaajalta saavutaan, sitä suuremmaksi revontulien esiintymistodennäköisyys kasvaa. Lapin pohjoisosissa, kuten Kilpisjärvellä, Utsjoella ja Inarissa, revontulia esiintyy ihanteellisten olosuhteiden vallitessa peräti kolmena yönä neljästä. Ylläksen korkeudella revontulien näkemisen todennäköisyys on 60 % luokkaa, kun taas vastaavasti Helsingissä todennäköisyys on enää noin 5 prosenttia.

Kuten aikaisemmin totesimme, Suomessa revontulia havaitaan eniten pilkkujakson laskevalla kaudella. Muutaman aktiivisen revontulitalven jälkeen on odotettavissa hiljaisempi ajanjakso, jolloin mahdollisuudet revontulien näkemiseen Suomessa pienenevät mutta eivät suinkaan katoa kokonaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kun seuraava pilkkujakson huippu koittaa vuoden 2027 tienoilla, kasvavat mahdollisuudet nähdä revontulia koko Suomen alueella moninkertaiseksi.

Varmin tapa nähdä revontulia

Muutamia muistamisen arvoisia seikkoja on syytä ottaa huomioon, jos haluat parantaa mahdollisuuksiasi nähdä revontulia. Puhuimme jo ajoituksen ja maantieteellisen sijainnin tärkeydestä, valosaasteen merkityksestä sekä erilaisista revontulivahdeista, mutta millainen paikka on paras revontulien bongaukseen ja miten sellaisen voi löytää vieraalla paikkakunnalla?

Varmin tapa nähdä revontulia on valita paikka, josta on avoin näkymä pohjoiselle taivaalle. Vältä siis sellaisia kohtia, joissa korkeat puut tai rakennukset estävät näkymän. Parhaiten revontulien bongaukseen soveltuvat järven tai meren rannat sekä korkeat kohdat, kuten tunturin tai paljaan kukkulan laet. Paikallisilta asukkailta ja yrittäjiltä kannattaa kysyä vinkkejä parhaista paikoista revontulien bongaukseen. Sosiaalisesta mediasta löydät myös aluekohtaisia ryhmiä, joiden kautta tavoitat paikallisia revontuliharrastajia vinkkeineen.

Lisää vinkkejä revontulien katseluun

Revontulien metsästys vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Koska revontulet näkyvät parhaiten selkeinä ja kylminä öinä, ei lämpimän vaatetuksen määrää ja tärkeyttä voi aliarvioida. Intohimoisimmat revontulibongarit ovat valmiita päivystämään luonnon helmassa aina auringonlaskusta aamunkoittoon. Totuta silmäsi pimeään – ihminen saavuttaa parhaimman hämäränäön vasta muutaman kymmenen minuutin jälkeen. Vältä kirkkaita lamppuja, sillä ne pilaavat hämäränäön. Tästä syystä paras valonlähde revontuliretkellä on himmeä punainen valo.

Tapoja katsella revontulia on lähes yhtä monta kuin on katselijaakin. Toiset suosivat kylmästä säästä huolimatta patikointia mahdollisimman kauas asutuksesta, katuvaloista ja muista ihmisistä, kun taas toiset ihailevat revontulia mieluiten luksusteltan lämmöstä. Pohjoisessa Suomessa onkin nykyään runsaasti glamping- eli luksusleirintäkohteita, joissa teltan tai mökin katto tai pohjoispääty on lasia tai muuta läpinäkyvää materiaalia. Lasi-igluiksikin kutsutuissa glamping-majoituksissa revontulien väriloistosta voi nauttia leppoisasti pehmeässä sängyssä lekotellen, eikä tätä elämystä tarvitse matkustaa edes pohjoisimpaan Lappiin asti; järven rannalle rakennettuja lasi-igluja löytyy jo Ranuan korkeudelta.

Parhaimmillaan revontulia voi ihailla vaikka suoraan oman vuokramökin pihamaalta tai jopa makuuhuoneen ikkunasta. Sopivaa mökkiä etsiessä kannattaa tutustua Pohjois-Lapin kuntien, kuten Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Muonion ja Kittilän vuokramökkitarjontaan, selata Nettimökin sivuilta löytyviä erämökkejä tai etsiä oma suosikkikohde suoraan Suomen lomakeskusten valikoimasta.

Parhaat paikat nähdä revontulia Suomessa

Vaikka aktiivisimpaan aikaan revontulia voikin nähdä koko Suomen alueella ihan eteläisimpiä kuntia myöten, Lapissa on muutamia kohteita, jotka ovat erityisen hyviä paikkoja revontulien bongaukseen. Tässä esittelemme niistä parhaat:

Utsjoki - Suomen pohjoisin revontulikohde

Utsjokea pohjoisempaan ei revontulien metsästäjä Suomessa pääse. Utsjoen kunnassa sijaitseva Nuorgam on Suomen pohjoisin kylä ja siksi erinomainen kohde revontulien perässä matkustavalle. Tilastollisesti tarkasteltuna revontulet hehkuvat Utsjoen taivaalla kolmena yönä neljästä. Utsjoella talvi ja revontulikausi ovat pitkiä, talviyöt pimeitä ja kylmiä ja valosaastetta vain hyvin vähän. Utsjoella revontulia voikin nähdä syyskuun hämärtyvistä illoista alkaen aina kevääseen asti.

Utsjoella revontulia voi lähteä metsästämään yhdessä oppaan kanssa tai omatoimisesti oman vuokramökin suojista. Mökkiä etsiessä kannattaa kiinnittää huomiota vuokramökin sijaintiin; mitä kauempana valonlähteistä mökki sijaitsee, sen lähempänä lämpöistä tupaa on revontulia mahdollista nähdä.

Kilpisjärvi - Suomen todennäköisin paikka nähdä revontulia

Tilastollisesti katsottuna käsivarressa sijaitseva Kilpisjärvi on yksi parhaimmista paikoista nähdä revontulia Suomessa. Myös Kilpisjärvellä revontulia näkyy kolmena talviyönä neljästä, ja valosaastekin loistaa vain poissaolollaan. Paras aika revontulien bongailuun Kilpisjärvellä on joko alkusyksy tai kevättalvi. Kaamosaikana täydenkuun koristama yötaivas on keskipäivääkin kirkkaampi. Silloin kuun valo saattaa häiritä revontulien havaitsemista, mutta toisaalta lumen peittämä tunturiluonto täydenkuun loisteessa on revontulien ohella kokemisen arvoinen näky.

Kilpisjärvellä monet matkailuyritykset järjestävät revontuliretkiä. Opastetulle revontuliretkelle voi lähteä vaikkapa lumikenkäillen tai moottorikelkan tai huskyvaljakon kyyditsemänä. Omatoimisen revontuliretken suunnittelu kannattaa aloittaa tutustumalla Enontekiössä sijaitsevien vuokramökkien valikoimaan.

Inari-Saariselkä - revontulien hehkua 200 yönä vuodessa

Inari-Saariselän alueella revontulet loistavat noin 200 yönä vuodessa. Inarijärven eteläisellä puolella, lähellä Venäjän rajaa sijaitseva Nellim on syrjäisen sijaintinsa ansiosta yksi parhaista kohteista revontulia metsästävälle matkailijalle. Kolmen kulttuurin kohtauspaikkana tunnetusta Nellimin kylästä tuhatpäiset turistilaumat ja revontulien katselua haittaava valosaaste puuttuvat.

Toisaalta koko Inari-Saariselän matkailualue on otollista seutua revontulimatkalle. Saariselällä on tarjolla runsaasti revontulien ihailuun suunniteltuja glamping-luksusmajoitteita lasikattoineen, joista revontulia voi ihastella ulkoilmaan astumatta. Varmin tapa nähdä revontulia on valita majoitusmuodoksi rauhallinen erämaamökki kaukana kunta- ja hiihtokeskusten valoista.

Saariselän Kakslauttanen tekee revontulien katselusta luksusta

Suomen ja kenties koko maailman kuuluisimmat ja kuvatuimmat lasi-iglut sijaitsevat Saariselällä Kakslauttanen Arctic Resortin lomakylässä. Kakslauttasen lasi-iglut vievät revontulien bongailun aivan uudelle tasolle, sillä yötaivaan väriloistoa voi ihailla lämpimässä iglussa pehmeän vuoteen syleilystä. Kahden ja neljän hengen lasi-iglujen lisäksi Kakslauttasessa voi majoittua upeassa keloiglussa, jossa yhdistyvät glampingin eli luksustelttailun ja mökkiloman parhaat puolet.

Levin revontulihälytys varmistaa, ettet missaa yöllistä valoshow’ta

Monipuolisten palvelujensa ansiosta Levi sopii erinomaisesti revontulibongareille, jotka arvostavat luonnon rauhaa mutta kaipaavat lomaltaan helppoutta sekä vilkasta yöelämää paitsi taivaalla myös yökerhoissa. Revontulien metsästys Levillä on nyt helpompaa kuin koskaan, sillä Levillä toimiva revontulihälytyspalvelu varmistaa, etteivät taivaan tulet jää matkailijoilta huomaamatta. Sekä verkkopalveluna että mobiilisovelluksena toimiva revontulihälytys varoittaa 1–2 tuntia ennen revontulien ilmaantumista jättäen revontulimatkailijoille valmistautumisaikaa yön parasta valoshow’ta varten.

Ylläs Twilight luo otolliset olosuhteet revontulien ihailuun

Suomen suurin hiihtokeskus Ylläs on Levin tavoin panostanut revontulimatkailuun. Lokakuun alusta helmikuun loppupuolelle Ylläksellä sammutetaan katuvalot joka ilta kello 22.00. Valot sytytetään jälleen aamulla kello 6.00. Ylläs Twilight -ajaksi kutsutun valottoman ajanjakson tarkoituksena on luoda matkailijoille parhaat mahdolliset olosuhteet revontulien ihailuun ja tarjota mahdollisuus lomailla silti lähellä hiihtokeskuksen monipuolisia palveluja.

Ylläksellä mahdollisuudet revontulien näkemiseen ovatkin erinomaiset, sillä napa-alueita ympäröivä revontulivyö ilmestyy näyttävästi kirkkaalle yötaivaalle. Ylläs Twilightin ansiosta revontulia on vaikea olla huomaamatta.

Opi lisää revontulista Luostolla

Sodankylän kunnassa sijaitseva Luosto ei häviä revontulimatkailussa saati revontulien todennäköisyydessä muille Lapin hiihtokeskuksille. Luostolla on monia mahdollisuuksia revontulien ihailuun; mukavuudenhaluiset revontulibongarit voivat yöpyä ylellisesti lasi-iglun suojissa ja ihailla taivaan väriloistoa porontaljalla lepäillen, kun taas perinteisemmät matkailijat valitsevat vuokramökin Pyhä-Luoston kansallispuiston laidalta, missä ei valosaasteesta tarvitse murehtia.

Luosto on revontulista kiinnostuneille matkailijoille erinomainen kohde, sillä Sodankylän Välisuvannossa sijaitsevassa Aurora House -revontulikodassa voi oppia lisää revontulien synnystä, historiasta ja nykytilasta. Asiantuntijoiden opastaman revontuliesityksen jälkeen revontulikodan vierailijat tietävät tarkkaan minne katsoa ja milloin, jos haaveena on nähdä revontulia missä päin Suomea tahansa.

Rovaniemi vie revontulien ihailun uudelle tasolle

Vaikka Lapin pääkaupunki Rovaniemi on talvisin vilkas matkailukohde ja kaupungissa on suhteellisen paljon valosaastetta, löytyy Rovaniemeltä erikoisia ja ehdottomasti kokeilemisen arvoisia vaihtoehtoja revontulien bongailuun. Miltä kuulostaisi revontulilento? Pienellä matkustajakoneella tehtävä, noin tunnin mittainen revontulilento ei ole välttämättä se edullisin vaihtoehto revontulien ihasteluun, mutta revontulien katselu ilmasta käsin on takuulla ikimuistoinen kokemus.

Rovaniemellä voi kokeilla myös revontulikelluntaa, jolloin yötaivaalle katsellaan kelluntapuvussa hyisessä järvessä selällään makoillen. Extreme-elämysten ja luksusmaisten lasi-iglujen lisäksi hyviä paikkoja revontulien katseluun Rovaniemellä ovat Arktinen puutarha vain 10 minuutin kävelymatkan päässä keskustasta sekä vähän etäämpänä sijaitsevan Ounasvaaran huippu. Rovaniemellä on myös käytössä Aurora Alert Realtime -palvelu, joka ilmoittaa tekstiviestillä heti, kun revontulet ovat näkyvissä.

Tiesitkö tämän revontulista - revontulet suomalaisessa mytologiassa

Revontuliin on kautta aikojen liittynyt erilaisia uskomuksia. Oletko koskaan pohtinut, mistä revontulet ovat saaneet nimensä? Nimen takana on myytti tuliketusta, joka huiskii tuntureita hännällään sytyttäen taivaalle kipinöitä, jotka ilmenevät revontulia.

Todellisuudessa revontuliin liittyvät myytit ja uskomukset vaihtelevat alueittain. Nykysaameksi revontulet ovat guovssahasat. Revontulten lisäksi sana tarkoittaa kuukkelia; taivaan tulet liikkuvat yhtä ailahdellen ja värikkäinä kuin kuukkeli pyrstöineen. Saamelaisten keskuudessa elää myös vanha uskomus, kuinka naisten olisi peitettävä revontulien loimutessa päänsä, tai muutoin taivaan oudot valoilmiöt saattaisivat kiskaista naisväen pitkistä hiuksista mukaansa. Inuiittien myyteissä revontulia puolestaan kuvataan soihtukulkueena, joka kuljettaa kuolleiden sielut ikuiseen onneen ja yltäkylläisyyteen muinaisten henkien johdolla. Tulikettuun viitataan myös Itä- ja Pohjois-Suomen kansantaruissa, joissa myyttinen tulirepo toisi kaatajalleen runsain määrin rikkauksia.

Uskomusten ohessa myös revontulien nimet vaihtelevat. Etelä-Pohjanmaalla revontulet ovat rutjat tai Ruijan valkea, kun taas Pohjois-Hämeessä puhutaan välyistä tai välyämisestä. Kankaanpäässä pohjoinen seilaa purjelaivan tavoin, ja Lapissa revontulista puhutaan myös taivaanvalkeina.

Eivätkä suomalaiset ole ainoita, jotka iskevät tarinaa revontulista. Niin kreikkalaisilla, kiinalaisilla, kelteillä kuin Amerikan intiaaneilla on taivaan valoilmiöille omat nimityksensä ja selityksensä.

Vinkkejä revontulien kuvaamiseen

Moni revontulien perässä matkustava haluaa matkamuistoksi itse ikuistamansa kuvan yötaivaalla leiskuvista valoilmiöistä. Revontulien kuvaaminen on taitolaji, ja parhaan mahdollisen revontulikuvan saamiseksi on otettava huomioon muutamia kuvausvälineitä ja asetuksia.

Revontulien kuvaamiseen tarvittavat välineet

Jos haluat ikuistaa upean kuvan revontulista, tarvitset kameran lisäksi jalustan tai jonkin muun kameraa kunnolla tukevan alustan. Revontulien kuvaaminen vaatii kameran asetuksista pitkää suljinaikaa, ja käsivaralla kuvaaminen johtaa tärähtäneeseen ja suttuiseen lopputulokseen.

Pitkästä suljinajasta johtuen tarvitset revontulien kuvaamista varten kameran, jossa suljinajan säätäminen on mahdollista. Kuvaamista helpottaa myös kameran kaukolaukaisin tai mahdollisuus laukaisun ajastamiseen, sillä laukaisimen vapauttaminen käsin aiheuttaa aina pienen tärähtävän liikkeen, mikä näkyy kuvanlaadussa.

Koska revontulet näkyvät parhaiten kylminä ja kirkkaina pakkasöinä, kannattaa revontuliretkeen varautua kameran vara-akuilla. Kylmyys syö kameran virtaa yllättävän nopeasti. Kun et kuvaa, kannattaa akkua pitää lämpimässä takin sisäpuolella, jolloin virtaa riittää pidempään.

Kuvaustekniikka ja kameran asetukset

Koska revontulia kuvataan yöaikaan, jolloin valoa on vain vähän, ei kamera ymmärrä, mihin pisteeseen tarkentaa. Siksi automaattitarkennus on syytä ottaa pois päältä. Vaihda siis ensitöiksesi kameran automaattiasetukset manuaaliin ja aseta tarkennus äärettömään.

Kameran aukko on syytä asettaa 1–2 pykälää suurinta mahdollista aukkoa pienemmäksi. Jos objektiivin suurin aukko on f/2.8, voit aloittaa kokeilun asetuksella f/4.

Seuraavaksi asetuksista valitaan ISO-arvo ja suljinaika. Koska valoa on vain vähän, revontulet vaativat korkeaa ISO-arvoa ja pitkää suljinaikaa. Nopeasti liikkuvien revontulien kanssa kannattaa suosia korkeampaa ISO-arvoa ja lyhyempää suljinaikaa, kun taas hitaasti loimuavien revontulien kanssa voi kokeilla matalampaa ISO-arvoa ja pidempää suljinaikaa.

Paras vinkki revontulien kuvaukseen: tunne kamerasi

Koska jokaisena yönä revontulet ovat erilaisia, parhaat mahdolliset asetukset löytyvät kokeilemalla. Oikeiden asetusten löytymiseksi kannattaa tutustua huolella oman kameran ja linssin ominaisuuksiin etukäteen. Näin tiedät, mikä ISO-arvo on kamerallesi liian korkea ja opit säätämään suljinaikaa sen mukaan.

Varo myös ylivalottamasta revontulikuvaa. Pimeä kuva on parempi kuin ylivalottunut, sillä voit aina säätää valoa ja värejä jälkikäsittelyssä. Kuvaa revontulia aina raw-muodossa, jolloin saat käyttöösi enemmän mahdollisuuksia kuvien käsittelyä ajatellen.

Vaikka revontulet näyttävätkin kauniilta kuvassa kuin kuvassa, kannattaa kuvauspaikkaa pohtia etukäteen. Mieti, mitä haluat revontulikuvasi taustalle. Ehkäpä tunnelmallisen mökin ikkunanlaudalla lepattavine kynttilänliekkeineen tai lumihunnun peittämiä puunlatvoja?

Saitko revontulikärpäsen pureman? Tutustu Lapin mökkivalikoimaan ja ryhdy suunnittelemaan ensi talven revontuliretkiä nyt!